23. tammikuuta 2014

Irvistelyä, itseopiskelua ja ikoilua

Koska aamupää ei riitä keksimään i:llä alkavaa sanaa kuvaamaan viime päivien tunnelmia, käytän sanaa hikoilu ranskalaisittain lausuttuna kertomaan, mitä on tullut puuhailtua. 
Päivät koostuu tällä hetkellä lähinnä lukemisesta ja liikunnasta. Ja luureista. Enää toiveissa olis jaksaa ladata mp3-soitin ja/tai isompi muistikortillinen musaa puhelimeen.

Eiliset salitunnelmat (ja vanhan kuvan) tiivistää fiilikseltään seuraava:
"Vika sarja ja Sonata Arctica"

On muuten aika kivaa käydä urheilemassa, kun nouseva syke ei tunnu tappavalta, lihakset ei tee ihmekramppeja magnesiumin puutteen vuoksi (kiitos siltalääke yhä näistä muistikokemuksista) ja kortisonin vuoksi vissiin henkikin kulkee suht' mainiosti. Vähän tahtoo tuo kortisoni tosin tehdä semmoista hitaasti katoavaa paloauton punaa naamalle, mutta mitäpä me pienistä, kun muuten on hyvä olla.

Iltaisin tai päivisin palailen uskonnollisen viestinnän opintojen pariin. Eilen alkoi urakka, jonka tavoitteena on kirjata puhtaaksi omat muistiinpanot, jotta ne voi lähettää lehtorille arvosteltavaksi. Ilmeeni, kun avasin kirjan ja yritin saada selvää aivoituksistani.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti